perjantai 19. huhtikuuta 2013

Luojan luoma naama?

Evoluutiokeskustelujen lomassa jään toisinaan pohtimaan kummallisiakin asioita, joille en keksi selityksiä evoluution puolelta. Vastaavasti Luojan olemassaololla samaisen asiat ovat helposti ymmärrettävissä tai no ... ainakin omassa päässäni.

Yksi näistä on luonnon kauneus. Tänään ajattelin pohtia hieman eläinten kauneutta. Riippuu tietysti paljon henkilöstä, mitä eläintä kukin pitää kauniina. Monen mielestä hevoset ovat upeita ilmestyksiä. Tunnen myös vannoutuneita koirafaneja ja ystävissäni on kissoihin kiintyneitä. Omia suosikkieläimiäni ovat jyrsijät. Kodissani on asunut marsuja, hamstereita, gerbiilejä ja kääpiöhamsteri. Toki pidän koirista ja kissoistakin, mutta erityisesti jyrsijät näyttävät minun silmissäni tosi söppänöiltä.

Miten eläinten kauneus ja rumuus liittyy luomisen ja evoluution vastakkainasetteluun? Voisin jatkaa toisella kysymyksellä. Oletko koskaan pohtinut skifileffojen ns. hirviöitä ja örkkejä? Mistä ne saavat muotonsa ja ilmeensä? Lähes poikkeuksetta ne muistuttavat jotain hyönteistä.
Tästä pääsen kätevästi aasinsillalla asian ytimeen. Eli siihen, että mitetitkö joskus, miksi hyönteiset, kaikki tosi pienet eläimet, pimeässä lentävät lepakot tai merien syvyyksissä asuvat ovat niin "rumia" tai naamaltaan pelottavan näköisiä?

Ajattele, mitä tuntuisi jos kärpäsen näköisiä olioita kävelisi metsässä vastaan kissan kokoisina? Tai vastaavasti, jos luonto on kehittynyt evoluution kautta, miksi ei ole olemassa ainuttakaan kärpäsen kokoista eläintä, jolla olisi tavallisen ihmisen mielestä suloinen naamavärkki?
Ikään kuin "evoluutio" olisi halunnut ilahduttaa ihmistä, ainutta luontokappaletta, joka osaa nauttia kauneudesta.

Minun on helppo ymmärtää tämän "ongelman" loogisuus Luojan työnä ja Raamatun selityksellä. Luotuaan maailman Jumala totesi kaiken olevan hyvää. Tästä pidän itse osoituksena juuri sitä, että jos naama on ruma, niin se on niin pieni, ettei ihminen kykene sen rumuutta pelästymään. Se on tosi hyvä juttu.   :-)

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Uudet nettisivut avattu

Lyhyestä virsi kaunis. Sain vihdoin tehtyä nettisivut aputoiminimelleni Arotronille. Suunnitelma koulutuksen ja vertaistuen antamiseksi on muhinut mielessä jo lähes vuoden. Nyt kun kirjani on vihdoin monien mutkien kautta putkahtanut lukijoiden näköpiiriin, tuntui sopivalta hetkeltä avata myös nettisivusto. Sen on tarkoitus palvella sekä yhteisöjä että yksityisiä.

Arotronin sivuilta löytyy myös keskustelupalsta nimeltään Henkireikä. Tervetuloa mukaan matkalle kyselemään, keskustelemaan ja kyseenalaistamaan!


Suuret kiitokset avusta perheen nuorisolle, joka auttoi niin tekstien ideoimisessa kuin sivupohjan luomisessa. Onneksi perheestä löytyy atk-tukea moneen tarpeeseen. Jos olisin tehnyt koko paketin yksin, lopputulos näyttäisi aivan toiselta.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Saisinko tietosi, kiitos!

Tapahtumapaikkana on satunnainen kuviteltu ulko-ovi jossain päin maailmaa:

Päivää (leveä hymy)! Onkos se itse Lahtisen rouva? Tässä Kirkkokuja kuudessa asustelette, niinkös se on ja kellokin on kymmentä yli, eikun ... öö jo vartin yli puolenpäivän. Kovin on kauniita ilmoja pidellyt, vai kuinka? Eikös olisikin mukava, jos aina olisi näin kaunista? Kukat kukkisivat, olisi lämmintä ja kesäistä ja kaikki olisivat onnellisia, kaikki pahuus olisi poissa ja saisi asua paratiisissa? Jaa, että olisi, no hieno juttu. Kirjoitetaanpa muistiin.

Luterilainenko se rouva on? Hmmm aivan, kyllä, kyllä. Ja mitä ajattelette Raamatusta? Hmmm, niin. Uskotte, että se on totta? Voi kun hienoa, ja että ihan säännöllisesti luette, hienoa, hienoa (hymyilee). Kirjoitetaanpa muistiin. Onkos teillä perhettä? Ai että mies on ja kolme poikaa. Ja mies on työttömäksi jäänyt ihan vastikään? No sehän on ikävä asia. Kirjoitetaanpa sekin muistiin ennen kuin tässä unohtuu.

Huolettaako teitä tämä nykyaika? Ihmiset ovat niin välinpitämättömiä ja pahoja. Niinhän se on. Eikö rouvasta olisi hienoa, jos ei tarvitsisi murehtia mistään? Eikä tarvitsisi kuolla ollenkaan. Ajatelkaapa sitä. Niin, aivan niin ... onpa surullinen juttu. Itsekö päätti päivänsä? Asuu naapurissa? Hetkinen, odottakaas kun kirjoitan muistiin.

Mikäs teitä kiinnostaa? Harrastatteko jotain? Niin kaunis puutarha teillä, kuin paratiisi (naurahtaa). Ai että puutarhanhoitoa harrastatte. Olisin voinut arvata, niin on upea, aivan todella kaunis, kertakaikkisen lostelias piha teillä (hymyilee leveästi). Pieni hetki, kirjoitan muistiin.


Minulla olisi näitä lehtiä tässä. Tämmöisiä aiheita, voisivat vaikka teitäkin kiinnostaa nämä. Tässä on näistä ympäristömyrkyistä kerrottu ja tässä toisessa on vinkkejä hyvään avioliittoon. Niinhän se on, ei ole helppoa nykyään perhe-elämä. Kaikkea sattuu. Niinpä, aivan, voi voi että semmoistakin. Juu, saa molemmat lehdet, toki saa. Ei maksa, eivät nämä mitään maksa. Odottakaapa kun laitan vielä ylös mitä lehtiä otitte. Molemmat näistä ja anopille tämmöinen. Missäs se anoppi asustelee? Ai jaahas ... ja leskeksi jäänyt vasta. No voi voi. Mikäs se osoite oli Tuohustie ... kuusi ... ei kun kuusitoista? Voisin käydä tervehtimässä, kun on suruakin. Niin kyllä, aivan, aivan. Pieni hetki niin kirjoitan nämäkin tiedot ylös.

Haluatteko jatkaa keskustelua? Ilman muuta. Torstaina voin tulla. Ei maksa mitään, ihan mielelläni tulen ja lehtiäkin voin tuoda. Kyllä, kyllä. Odottakaapas pikkuisen, juu. Laitan vain ajan muistiin tähän pikku kirjaani.

Ai miksi minä kirjoitan näitä asioita ylös? Ei, ei meillä mitään "tietoja" kerätä. Ei toki (nauraa). Minä vain ihan "omaksi ilokseni" näitä laitan ylös (nauraa). Tämä kuuluu minun "henkilökohtaiseen uskonnonharjoittamiseeni". Niin, niin ei näitä tietoja "säästellä" (nauraa) ... eikä minulla "mitään syytä" näiden keräämiseen ole. Ihan vain huvikseni muistiin kirjoittelen (nauraa).
Näkemiin vaan nyt ja terveisiä miehellekin. Hyvää kevättä. Nähdään taas.


Kuvainnollinen kertomukseni perustuu kirjaimelliseen ohjeeseen Jehovan todistajien vuoden 2011 Valtakunnan palveluksemme -lehtisestä: "Tee heti käynnin jälkeen muistiinpanoja. Kirjoita muistiin henkilön nimi ja osoite, päivämäärä ja kellonaika sekä se, mistä puhuitte ja mitä kirjallisuutta hän mahdollisesti otti. Sanoiko hän kuuluvansa johonkin uskontokuntaan? Onko hänellä perhettä? Kertoiko hän kiinnostuksenkohteistaan tai huolenaiheistaan? Tällaiset tiedot auttavat sinua valmistautumaan tuleviin keskusteluihin. Kirjoita muistiin myös se, milloin lupasit palata ja mihin kysymyksiin lupasit vastata."

Lue lisää tietoa aiheesta Johanneksen pojan kotisivuilta.

Seuraavasta linkistä Kotimaa24:n uutiseen: Jehovan todistajien henkilötietoasiat tietosuojalautakunnan käsittelyyn.